Paluu ja yhteenvetoa matkasta

Semmoinen oli se vaihtarijakso! Paljon tuli tehtyä ja hirvittävän nopeasti meni neljä viikkoa, vaikka se aluksi tuntuikin tosi pitkältä ajalta.

Lauantaiaamuna heräsin hyvissä ajoin puoli seitsemältä. Pukeuduin, rahtasin laukut ja roskapussit alakertaan ja tein viimeisen kerran aamiaista isäntäperheen hyvin varustellussa keittiössä. Päätin tällä kertaa poiketa tavastani syödä ruokapöydän ääressä ja nautin aamiaiswrappini TV:n ääressä Cheers-sarjaa katsellen. Isäntäperheen vanhemmat valmistautuivat töihinlähtöön samaan aikaan, ja kaikilla oli vähän kiire, joten kun taksi saapui pihaan, oli heipat sanottava melko nopeasti.

Taas tuli vettä taivaan täydeltä. Junassa onneksi oli lämmintä ja mukavaa.

Matka sujui rattoisasti, vaikka juna tulikin ihan täyteen King's Lynn - Cambridge -välillä.

Parin tunnin junamatkan jälkeen saavuimme King's Crossin asemalle.

Matkakaveri keksi lähteä vielä kauppaan ennen metrolle menoa (vaikka metroasemalla oli useampi kioski, joista yhdessä kävin itse), joten odotellessa katselin ihmisvilinää ja ympärillä olevia rakennuksia. Totesin, etten aiemmilla Lontoonreissuillani ollut King's Crossin aseman ulkopuolella ainakaan käynyt.

Piccadilly Linen oikea laituri löytyi, mutta kummastusta aiheutti se, että jokainen listattu juna ei mennyt Hammesmithiä kauemmaksi. Syy selvisi, kun lopulta lähestyttiin Hammersmithin asemaa, ja kuulutus kertoi tämän olevan junan päätepysäkki, josta Heathrow'lle meneville matkustajille oli järjestetty bussikuljetus.

Hammersmithin asemalta löydettiin neuvoa kysymällä bussilaituri L:lle, ja korvaavan linja-auton kyytiin.

Oli mukava nähdä taas vähän uutta maisemaa Lontoossa, vaikkakin vain bussin ikkunasta. Samalla oli hyvä hetki tarkistaa, että kuinka kaukana lentoasemasta oltiin. Tässä yksi syy, miksi arvostan nykyteknologiaa ja toimivaa mobiiliyhteyttä, olin missä tahansa.

Bussi jätti meidät Osterleyn asemalle, josta jatkettiin Piccadilly Linella kentälle asti. Matka-aikaa tuli lisää ehkä puoli tuntia, joten olin ihan tyytyväinen päätökseen lähteä King's Lynnistä 8:54 junalla. Kentällä vietiin ruumaan menevät laukut bag dropiin ja samalla saatiin boarding passit. Kävimme vielä Costassa kahvilla ja välipalalla, ennen kuin menimme turvatarkastuksesta läpi.
Taas huomasi, kuinka paljon tarkempaa matkustajien tarkastaminen Englannin puolella on kuin Suomessa. Nuorisopuolen opiskelija joutui metallinpaljastimen jälkeen vielä body scanneriin, ilmeisesti hupparissa olevan metallirenkaan takia.

WHSmithissä olisi ollut aivan mahtava värityskirja.

Lennon lähtöporttia ei saanut tietää ennen kuin kymmenen minuuttia ennen koneeseen pääsyä, joten odottelimme istuma-alueella pari tuntia. Itselläni oli onneksi tabletti mukana, jossa ennen matkaa päivittämäni musiikkikokoelma sekä iso liuta pelejä, joten sain ainakin oman aikani kulumaan varsin rattoisasti. Ympärillä oli paljon muita matkustajia, joilla joko oli musiikkia, kirja tai joku peli, aika harva nykyään vain istuskelee odotellessaan konetta.

Portille pääsi 15:30 ja koneeseen noin kymmenen minuuttia myöhemmin. Me istuimme ihan koneen perällä, toiseksi viimeisessä rivissä. Kone tuli ihan täyteen ja sitten vielä jonotettiin kiitoradalle puolisen tuntia.

Mielestäni kaikkein paras kohta lennoilla; ilmaannousu!

Lennon ensimmäinen tunti oli varsin rattoisa. Ikkunasta tuli tiirailtua välillä auringonlaskua. Jossain Tanskan ja Ruotsin välillä kuitenkin osui kohdalle turbulenssia, kone heilui ja tärisi puolisen tuntia ja tarjoilukin jouduttiin keskeyttämään. Onneksi itse ehdin kuitenkin saada sen ilmaisen kahvikupillisen, joka kyllä tuli tarpeeseen.

Laskeutumisen jälkeen haettiin laukut 2B:stä, tavattiin kotiin kyyditsijä ja käveltiin T2:sta T1:n läpi parkkipaikalle. Oli aika ankeaa palata ihanan keväisestä säästä tänne kylmän ja loskan keskelle. Olin elätellyt jo toivoa, että pian pääsisi kaivamaan fillarin talvivarastosta.

Pääsin lopulta vähän ennen puoltayötä kotiin, jossa odotteli avopuolisoni, kaksi kissaa (joista toinen muutti meille vasta viikkoa aiemmin) sekä puolisoni tanskalainen ystävä, joka oli tullut viikonlopuksi käymään.


Yhteenveto

Koin koko vaihtojakson erittäin hyödylliseksi. Opin uusia reseptejä, eritoten sellaisia, joita ei Suomessa tehdä. Sain käsitellä elintarvikkeita, joita ei Suomessa edes käytetä (esim. osia siasta, kuten pork belly, pig trotters, crackling). Koin myös oven clothin käytön patalappuja ja -kintaita hyödyllisemmäksi ja helpommaksi, joten siitä ehdottomasti tulee osa omaa työasuani myös kotimaassa.

King's Lynn on todella kaunis kaupunki, ihmiset siellä ovat todella ystävällisiä ja avuliaita. Collegella on myös aivan mahtavaa henkilökuntaa, oli ilo olla heidän opissaan. Myös hotellilla oli tosi kivaa olla töissä ja tutustua brittiläiseen ammattikeittiöön ja sen työtapoihin.

Sain vastuukouluttajalta collegella erittäin hyvää palautetta, ja kuten hänkin minulle sanoi, oli harmillista että minun piti palata kotiin juuri, kun olin viimein päässyt kiinni "talon tapoihin".

Opin myös itsestäni uutta; jos tarve vaatii, kykenen antamaan muille toimintaohjeita työn lomassa, osaan toimia group leaderinä. Vaihtarijakso myös vakiinnutti entisestään ajatusta siitä, että tämä on minun alani. Kykenen työskentelemään itsevarmasti annosravintolan keittiössä ja samalla sain uuden tavoitteen; vakinainen työpaikka Iso-Britanniassa jonakin päivänä. Olisi aivan mahtavaa päästä muuttamaan King's Lynniin.


Neljä viikkoa meni tosi nopeasti, ja kieltämättä tuli vähän ikävä isäntäperhettä ja kouluttajia. Sain eilen kouluttajien spostiosoitteet, joten yhteyttä ainakin saa heihin pidettyä. Ehdottomasti suosittelen vaihtarijaksolle lähtemistä, jos semmoiseen tulee mahdollisuus. Nämä ovat ainutkertaisia kokemuksia ja niistä tulee varmasti olemaan hyötyä tulevaisuudessa!