Hyvää ystävänpäivää vain sinne kotomaalle. Taas ehti muutama päivä vierähtää ja onpahan puuhaa niillekin päiville piisannut. Olin eilen suunnitellut lähteväni käymään car boot salessa tänä aamuna, mutta koska olen ollut menossa ihan joka päivä, päätin nukkua niin pitkään kuin suinkin ja olla majapaikassa koko päivän.
Perjantaina lähdettiin taas aamutuimaan collegelle, jossa meitä oli vastassa taas tutut iloiset ihmiset. Pääsimme työn touhuun melkein samantien.
Lounaslista, jonka misailussa pääsimme taas auttelemaan.
Meidän tehtävänä oli krutongit ja myskikurpitsakeitto, jonka hurautimme tällä hienolla tehosekoittimella pyreeksi.
Kun misailut oli misailtu, pääsimme tunnin tauolle. Itse olin ajatellut mennä syömään koulun ruokalaan, mutta lounas ei ollutkaan vielä tarjolla, joten tyydyin Fantaan ja pieneen rypälekuppiin. Samalla yritin saada koulun langatonta nettiyhteyttä toimimaan (sillä edellispäivänä olin viimein saanut kännykkäni takaisin) mutta suurin osa tauostani kuluikin siihen, että ravasin selvittämässä miksei yhteys toimi uusilla salasanoilla. Piti käydä IT-puolella pyytämässä apua, ja lopulta, varttia ennen tauon loppua, olin taas linjoilla ja ehdin nauttia bbq-kanawrapin kahviossa.
Oli ihanan lämpöinen päivä, takaisin keittiöpuolelle oli kiva kävellä.
Lounastarjoilu alkoi, ja meidät pistettiin taas hommiin. Kumma kun itse aina päädyn frittikeittimen luokse... Tällä kertaa hyötykäytimme edellispäivältä jääneet turskat ja ranskikset ja teimme tarjoilun aikana kymmenisen annosta fish & chipsejä. Kurpitsakeittoakin meni jokunen annos.
Tarjoilun päätteeksi tietenkin autoimme tiskaamisessa ja pesimme oman työtasomme. Meitä kiiteltiinkin kovasti avusta ja saimme kehuja tarjoilun sujumisesta.
Kerkesin myös tiedustelemaan pastry chefien kouluttajalta, kuinka edellispäivänä tekemämme suomalaiset kakut kelpasivat. Olivat kuulemma menneet kuin kuumille kiville ja niitä oli tultu vielä erikseen kehumaan! Ihan mahtavaa!
Collegen etuovella on tervetulotoivotus jokaisen yhteystyömaan kielellä :)
Koska meitä ei tarvittu enää illalla collegella, läksimme kaupungille, sillä pari tärkeää asiaa piti vielä hoitaa; nuorisopuolen opiskelija tarvitsi postimerkin isoa korttia varten, ja minä tarvitsin brittiläisen prepaid-liittymän helpottamaan jokapäiväistä kännykänkäyttöä.
Three, jonka itse tunnen paremmin Tre:nä Ruotsin puolelta, tarjosi erittäin hyvän diilin: 20 punnalla 300 minuuttia, 300 tekstaria ja rajanton mobiilidata 30 pvän ajan! Tismalleen mitä etsin! Otimme molemmat semmoisen, niin ei tule ihan kamalaa laskua kotimaan liittymällä.
Keskustassa piipahtaminen venähtikin parin tunnin shoppailukierrokseksi. Primarkista löysin itse 17 punnalla neljä puseroa, joita ei varmana löytyisi Kouvolan liikkeistä. Kävimme myös ruokakaupassa ennen majapaikkaan paluuta.
Keskustassa sorsapariskuntaa ruokittiin pullalla :)
Perjantai-iltani kului kännykän kanssa, kun viimein oli toimiva yhteys ja pääsin kokeilemaan Netflixiä. Oli tosi hauska huomata, että Netflixin tarjonta muuttuu maan vaihtuessa. Katselin Mermaids-elokuvan ennen nukkumaanmenoa.
Lauantaiaamuna päätin katsella vielä toisen elokuvan, sillä en sitä jaksanut edellisiltana enää katsoa. A Long Way Down oli ihan hyvä, joskaan ei ihan semmoinen, kuin mitä sen traileri oli antanut ymmärtää noin vuosi sitten.
Lauantaina oli semmoinen tunne, että täytyy saada olla ihan yksikseen jonkin aikaa. Päätin lähteä bussilla keskustaan katsomaan puolilta päivin aukeavaa tivolia.
Bussin peräpenkki, kuulokkeista soi hyvää musiikkia ja edessä muutama tunti ihan omaa aikaa! Täydellistä!
Ensimmäinen etappini tällä kertaa oli toinen pelikauppa, jonka ohitse olimme aiemmin viikolla kävelleet. Liikkeessä riitti ihmisiä, ja kassalle joutui hetkisen odottamaan, mutta liikkeen hauska sisustus viihdytti ainakin minua sen verran, ettei odottelu haitannut.
Kiertelin keskustaa itsekseni ihmisvilinässä. Pian avattava tivoli veti selvästi väkeä paikalle jo hyvissä ajoin.
Tivolia ei ollut vaikea löytää, ja pian avajaiskulkuekin lipui ohitse. Päätin mennä vastakkaiseen suuntaan ja välttää pahimman suman, joten kävelin Vancouver Quarterin toiselle puolelle, sivukaduille joita kiertelin keskiviikkona pimeässä sulkemisajan jälkeen.
Löysin tieni taas kadunpätkälle, jossa muistin nähneeni käsityöliikkeen. Astuin sisään ja suuntasin heti neulontavälineiden luo. Mukaan lähti kaksi valtavaa kerää akryylilankaa ja kolmet eripituiset neulepuikot. Jospa uskallan ne ottaa kotiin mukaan, kun en kotoa puikkoja tohtinut ottaa.
Sitten tivoliin! Laitteita oli paljon, puhumattakaan pelimahdollisuuksista. Oli ihan pakko kokeilla kouramasiinojakin, kun palkinnoksi saattoi saada rahaakin.
Kaksi yritystä, 50p/yritys ja toisella tärppäsi!
Oli vähän turhan kylmä laitteissa käymiseen, joten kiertelin tivolialuetta ja kokeilin pelejä. Tilanheittopeleissä ei onnistanut yhtään, renkaanheitossa oli monta "läheltä piti" -tilannetta ja ankanonginnasta voitin pienen palkinnon. Kokeilin paria kouramasiinaa vielä uudestaan, ja toisesta sain kaksi voittoa kerralla. Voitin siis yhteensä 30 puntaa plus lelut! Jäin huomattavasti voitolle, kun laskee muihin peleihin menneet rahat pois.
Testasin vielä naudanlihaburgeria kojusta, johon sain cheddaria, pekonia ja sipulia. Todella herkullinen pikalounas ennen tivolista poistumista.
Menin hetkeksi kahville Starbucksiin ja sain mukiin lempinimeni, sillä oma nimeni on tuottanut lieviä lausuntavaikeuksia paikallisille :D
Kotimatkalla piti ikuistaa kotikadun upeita omakotitaloja!
Tivolivoitot, mustakarhu pinkissä hupparissa oli voitto ankkapelistä, muut lelut kouramasiinoista. Piti myös ostaa lolly, koska tivolitikkarit ovat mahtavia!
Kotiinpaluun jälkeen istuskelinkin sitten loppupäivän sohvalla ja kudoin. Iltapäivän olimme talon emännän kanssa kaksin ja katselimme telkkaria, kunnes muu perhe tuli kotiin.
Nautiskelin illalla muutaman siiderin, söimme illallista ja katselimme yhdessä vielä Disneyn Robin Hood -elokuvan. Vetäydyimme kaikki yösijoillemme kymmenen maissa, itse päätin katsella huoneessani vielä yhden elokuvan, mutta olin sen verran väsynyt, että nukahdin 20 minuuttia ennen sen loppua ja heräsin seuraavaksi lopputeksteihin.
Tämän päivän ajattelimme nuorisopuolen opiskelijan kanssa olla kotosalla. Muu perhe lähti asioille, me pesemme pyykkiä ja otamme rennosti, valmistaudumme huomiseen työpäivään. Nyt jo vähän jännittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti