Päätimme eilisen kävelyn vastapainoksi mennä koululle bussilla. Google Maps auttoi taas, sillä se osasi kertoa tismalleen oikean bussin, johon meidän oli noustava. Läksimme kahdeksalta pysäkille ja 10 minuuttia myöhemmin odotettu auto noukki meidät kyytiin.
Ekaksi yllätti se, että yksi bussilippu maksaa vain 1,50 puntaa. Toiseksi yllätti se, että me kaksi suomalaislikkaa olimme ainoat, jotka bussissa juttelivat.
Koululle päästiin sovittuun aikaan. Kouluttajamme siellä jo odotteli meitä. Vaihdoimme vaatteet ja pääsimme auttelemaan ykkösluokkalaisia lounasmisailun kanssa.
Lounastarjoilun ohessa tuli höpöteltyä muiden opiskelijoiden kanssa, eikä voinut olla huomaamatta sitä hienoa luokkahenkeä. Ja nämä olivat vasta ekan vuoden opiskelijoita!
Kaikki olivat hirmu mukavia ja naurua riitti vaikkemme juuri toisiamme edes tunne.
Meidät päästettiin kolmen tunnin tauolle, jonka aikana ensin söimme parit pekoni-siirappiletut ja päätimme lähteä keskustaan.
Kävelimme sen noin kilometrin ihan King's Lynnin keskustaan, ja löysimme Vancouver Quarterin. Kiertelimme kävelykatuja, kävimme mm. korttiostoksilla korttikojussa, josta löysin prikulleen semmoisen kortin, jonka halusinkin kotiin lähettää. Kävimme myös ihan korttikaupassa, josta löytyi sitten ne perus turistikortit sekä paljon muuta koristetta, pelejä, leluja... mukaan lähti loppujen korttien lisäksi kolmiulotteinen kirjanmerkki, jossa komeilee upea lohikäärme.
Postimerkkejä saikin metsästää sitten WHSmithistä, josta lähti kyllä mukaan muutakin:
Neljältä palasimme bussilla koululle ja sitten pääsimme taas tositoimiin: illallistarjoilu!
Ja taas oli hauskaa eiliseltä tuttujen opiskelijoiden seurassa. Naurua ainakin riitti, ja oli kiva huomata ettei paikallinen kouluttaja siitä pahastunut. Huumoria tällä alalla tarvitaankin!
Ilta oli uuvuttava, mutta meni onneksi nopeasti ja päätimme käydä syömässä koulun vieressä sijaitsevassa Woolpack-pubissa.
Kello oli 21:15 kun poistuimme pubista. Busseja ei näkyisi ainakaan tuntiin, eikä yöpaikan emäntä vastannut puhelimeen. Niinpä päätimme ottaa taksin. Pyysin pubinpitäjältä numeroa, mutta koska emme olleet varmoja tarvitsisiko suomalaisesta liittymästä soitettaessa maakoodia, pubinpitäjä ystävällisesti soitti taksin puolestamme. Odottelimme autoa pubissa, ja pitäjä kyseli meiltä vähän Suomesta ja että mitä olemme collegella tekemässä.
Taksi saapui, istuimme kyytiin ja kerroimme minne olemme menossa. Kuski oli myös hirmuystävällinen, joten tippasin vähän matkamaksun päälle.
Taksikaan ei maksa täällä mitään. Koululta yöpaikkaan on noin 2,5 km eikä taksi maksanut kuin 5 puntaa!
Huomenna saa nukkua vähän pidempään, sillä käymme taas tutustumiskäynnillä jossain. Ei siis keittiötunteja huomenna. Viikonlopulle jo suunnittelimme päivän viettoa keskustassa, jonne pitäisi lauantaina tulla tivoli!
Vasta toka päivä, paljon on ehtinyt jo tapahtua, ja täällä on ihan älyttömän kivaa! Onneksi on vielä 3,5 viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti